Kuudes kerta

Torstaina 6.9.2012 alkoi taas eräs kalastuskauden kohokohdista, kun ajelimme kohti hossanjokea.  Perillä suoritimme perinteiset iltarutiinit mökillä saunan lämmityksineen ja kuutamouinteineen. Perjantaiaamuna kello herätti kymmenen aikaan ja suuntasimme aamupalan jälkeen joelle taimenen kuvat silmissä. Odotukset olivat korkealla sateisen kesän jälkeen ja usko kova siihen, ettei kalastuspaine tänä kesänä joella olisi ollut kova.

Ensimmäisellä laskulla odotukset alkoivat jo täyttymään kun leveänkosken niskalla perhoani kävi tukistamassa kunnon taimen. Taimen ei kuitenkaan tarttunut saati toista kertaa näyttäytynyt ja kahlasinkin niskalta suoraan vastarannalle. Vastarannan rantamontusta tärppäsikin kohta uudestaan ja tämä pysyikin pitkään koukussa. Arvioin väsyttelyn aikana kalalle pituutta 45cm luokkaan, mutta ennen haavia kala yllättäen irtosi.

Siinä perhoa tarkastaessani huomasin sitten, että alavirrassa oli tilanne päällä ja Antilla taimen kiinni. Tämä taimen päätyikin varman väsyttelyn jälkeen haaviin ja ensimmäinen mittataimen oli saatu. Kalalla oli mittaa 44cm ja painoa noin kilon verran. Hieno reissun avaus kala siis. Jatkoin kalastusta vastarannalla ja muutama tärppi olikin pinnassa uitettuun Juiceen vaan eivät vain tarttuneet. Kohta vapa notkui taas alavirrassa, mutta tälläkertaa kahvasta piteli Jamppa. Jamppa haavikin reissun isoimmaksi jääneen 47cm 1,3kg kalan.

Antilla kala

Ja näin!

Jampan 47 kiinni.

Jari kättelee harjusta.

Itsellänikin oli keskivirran vaiheilla useampi tapahtuma perätysten kun ensin niskalta posautti taimen juiceen ampuen kuitenkin ohi perhosta. Kahlasin hieman alemmas ja heitin uudestaan, mutta taimen ottikin perhon huomattavasti alempaa pysyen tälläkertaa kiinni. Haavissa pikainen mittaus (36cm) ja kala takaisin jokeen. Heitin sitten samaan paikkaan uudestaan missä ensimmäisen kerran tärppäsi ja siitähän se taimen taas nousi ja tälläkertaa hieman isompana (38cm). Samalla niskalla olikin useampi kala jotka juiceani jahtasi.

38 haavissa ja toista en ehtinyt kuvata.

Vielä illan hämyssä otti vauraampi kala antin uittamaan juiceen hieman ennen loppuliukua. Itse olin hieman Antin perässä ja todistin komean hypyn, jonka jälkeen Antin kela löi syöksyssä yli sotkien siiman. Kala sai hötinässä liikaa löysää ja karkasikin seuraavan loikan jälkeen. Olisipa ollut varmasti komea kala, sillä Antti arvioi painoksi 2-3 kilon väliin. Jari onki vielä viimeisellä laskulla pyytämäni graaviharjuksen, joka olikin kunnon köllykkä. Tällä kalalla pituutta oli non 40cm ja oli kyllä isoimpia harreja mitä olemme hossanjoesta saaneet.

Garaaviharriksi päätynyt 40cm.

Pimeässä palasimme mökille loimutaimenta ja graaviharria laittamaan. Ilta turistiin nuotiolla tähtitaivasta ihaillen ja saunan jälkeen silmäluomet painoivatkin jo melkoisesti. Lauantain suunnitelma oli kalastaa hossanjoen niskakoskea, jota emme aiemmin olleet vielä edes käyneet katsomassa. Niskakosken rannalla totesimme sitten heti, että tämä on liian pieni paikka neljälle miehelle ja jatkoimme matkaa takaisin leveänkoskelle.

Leveänkoskella olikin sitten odotetusti pari muutakin perhomiestä joilta kuulimme, että kovin oli hiljaista heillä ollut. No meidän uskoa se ei horjuttanut ja ei mennyt taas kauaa kun vavat alkoivat taipua joka miehellä. Itsellä oli vastarannan puolella ensin 39 taimen ja kohta 41 kala, jotka molemmat laskin heti kuvan jälkeen takaisin.

39

41 kirkas ja laiha

Välillä kävimme laavulla paistelemassa makkaraa ja kahvia keittämässä. Eräällä laskulla Antin vapa notkahti taas pienen saaren alla ja haaviin nousi 43cm taimen. Hetki mietittiin, että mitä tälle tehdään vaan kun kalaa oli tullut syödä asti, laskimme tanelin vahingoittumattomana takaisin. Mitäpä noita turhaa tappamaan ja otetaan vain se mitä syödään.

Antin 43cm

takaisin jokeen.

Jarikin pääsi illalla mittataimenta pitelemään, joka puraisi tälläkertaa larvaan. Taisi tulla tarpeellista balsamia haavoille, kun edellisiltana Jari karkuutti loppuliu'usta hyvän kokoisen kalan. Tämäkin kala (42cm) palasi takaisin jokeen kutujuhlia viettämään. Viimeisenä iltana grillailimme mökkirannan tulilla läskiä ja sauna lämpesi tuttuun tapaan. Itse vain en enää jaksanut saunaa odottaa kun uni voitti ennen puoltayötä.

Jarin 42 haavissa.

Yhteenvetona voisi tästä kuudennesta hossan syysreissusta todeta sen että keli olivat kerrankin viimeisenpäälle kohdillaan ja kalaa tuli edellisiin kertoihin verraten tuplasti. Kalojen koko vain ei tälläkertaa ollut toivotunlaista. Perhoista parhaiten toimi jo viime syksynä tehonsa näyttänyt Juice- streamer, joka uikin siimani päässä koko reissun ajan. Vain yläperhoa tuli välillä vaihdettua.

Jokatapauksessa täytyy todeta, että on meillä vain uskomattoman hyvä kalaporukka. Tuskin tarvii jätkiä ensivuonnakaan kovin kovasti hossaan houkutella.  Itselle ainakin tärkeintä näillä reissuilla on päästä kunnolla rentoutumaan ja unohtaa työ- ja muut murheet ja siihen perhokalastus on parasta lääkettä!