keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Lohi & taimenkauden päätös

Niin se on taas tämä kausi lohen ja taimenen kalastuksen osalta taputeltu. Kausi mennä vilahti todella nopeasti ja tuntui, ettei millään kerinnyt tarpeeksi joelle, vaikka todellisuudessa kalastusvuorokausia taisi tulla ennätysmäärä. Kausi oli todella haastava ja olosuhteet melkein joka reissulla melko surkeat. Joet tulvassa ja reissutkin oli hieman of season. Myös "perän" takaa löytyi paljon vikaa, mutta oppia tämäkin kesä tarjosi runsaasti.

Kauden viimeinen reissu alkoi taimenen kalastuksella Hossan maisemissa. Tämä oli nyt yhdeksäs syksy samalla poppoolla samassa paikassa.  Lähdimme perjantaina ajelemaan Antin kanssa jo aamupäivästä ja kun Jarmo ja Jari illalla saapuivat mökille, tuprusi saunan piipusta paksut savut.
Kalalle päästiin lauantaina hyvissä ajoin aamulla ja ensimmäinen kala kävikin haavissa yhdeksän maissa. Tämä kala sattui minulle ja pituutta surkean evättömällä istarilla oli 54cm ja paino tasan 2kg.

Aamupäivän aikaan Jari tartutti joen keskivaiheilta maapallon, mutta hetken pitelyn jälkeen tämä maapallo alkoi liikkumaan rauhallisen raskain liikkein. Me muut seurasimme Jarin selän takana, kun tämä junakala päätti lähteä koskeen ja kohti alapuolista suvantoa. Jari kahlasi kalan perässä ja kelalta alkoi pohjasiimat näkymään ennen kuin kala pysähtyi n.100 metrin syöksyn jälkeen jääden pyörimään joen vastarannan kivien taakse.

Yritimme Jarmon kanssa haavit valmiina huutaa Jarille ohjeita, mutta kala oli päättänyt jäädä juromaan paikoilleen. Pienen ja ohuen kultakoukun vuoksi sitä ei voinut pakottaa liikkeelle. Kohta tapahtuikin se mitä kaikki olimme osannut pelätä, eli siima löystyi ja kala irtosi. Koukku oli suoristunut kovan paineen alla.

Iltapäivä oli kalatapahtumiltaan todella hiljainen, mutta illan alkaessa hämärtymään taimen alkoi taas aktivoitua. Jarilla kävi joku kala muutaman potkun verran kiinni ja eräs Joensuun mies sai kans hyvän tärpin joen keskiosalta. Minä kalastelin poikien jäljessä ja taas samasta paikasta, mistä aamun kalan sain, tuli tukeva tärppi. Kala tarttui hyvin ja oli heti ilmassa. Muutenkin vauhti ja paino oli eri luokkaa mitä aamullisella taimenella.  Jari kahlasi alavirrasta haavimieheksi ja kohta haavin pohjalla pötköttikin komea 61cm taimen mamma. Nyt ei 7 luokan 9,6 jalan vapa tuntunut ollenkaan liiottelulta.

Illalla Jari lopulta sai balsamia haavoihinsa 53cm mittaisella todella komeapilkkuisella kalalalla. Kyllä näin tapahtumarikkaan ja mukavan kalastuspäivän jälkeen oli hieno tunne palata mökille saunaa lämmittämään. Saunan lämpiämistä odotellessa laitoimme vielä järven rantaan grilliin tulet ja kuuntelimme kuikan aavemaista huutoa kirkkaan tähtitaivaan alla.

Sunnuntaina Antti pakkasi autonsa ja lähti ajelemaan takaisin Oulua kohti. Me sen sijaan Jarin ja Jampan kanssa vedimme kurahousut päälle ja painuimme joelle. Nyt joki vaikutti todella hiljaiselta. Lasku toisensa perään haravoimme koskea, ja sunnuntain ainoaksi tapahtumiksi jäivät Jampalla ja Jarilla yhdet taimentärpit mieheen.

Maanantaina luovutimme mökin ja läksimme kotimatkalle. Matkalla vielä piipahdimme Kuusamon suurpetokeskuksessa katsomassa Juuso- karhua.
Oulussa Jussi odotteli minua ja nakkasin kalavehkeet autosta toiseen ja Jatkoimme Jussin kanssa vuoden viimeiselle lohireissulle. Perillä jokivesi oli taas korkealla ja todella ruskeaa. Kalaa kyllä viimeaikoina oli kuulunut yllättävän hyvin. Tapahtumat tiistaina jäivät kuitenkin minulla olleeseen muutaman potkun tärppiin.

Nyt se pitkä odotus taas alkaa, mutta monta mukavaa muistoa ja opetusta jäi tältä kaudelta saaliiksi, muutaman kalan lisäksi. Kiitokset kalakavereille taas kerran!



Aamun 54 senttinen matkalla takasin.




Mörkö on karannut. Mies näyttää peukkua vaikka kyynel valuu poskella.


61cm kala laittaa jo hieman hymyilemään.




Jarin 53cm illan hämyssä.


Läskiä grillissä...


Tähtitaivaan alla.


Tessu-karhu