sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Pitää olla pikkusen plätski.

Talven ensimmäinen jääkalastuspäivä suuntautui minulla Kokkolan nurkille. Mennessä nappasin kyytiin Miikan ja Tuomaskin saapui heti perille päästyämme. Keli oli pilvinen ja sadetta enteilevä. Vipparalli alkoikin heti aamusta vapoja viritellessä. Itselle pari puikkaria ja Tuomaksen täkyssä taisi olla melkoisen vauras kala. Se kuitenkin katkoi tärpin jälkeisessä syöksyssä koko puruperukkeen ja meni menojaan.

Päivän piteli hiljaista, mutta illan alkaessa hämärtää alkoi tapahtua. Ensin tuomaksen vavasta lähti iso syötti, mutta vastarissa ilmeisesti kelan jarru oli liian löysällä ja koukku irtosi. Sitten jo poislähtiessa olin keräilemässä lähimpiä rantavapoja, alkoi kauimmaisen syvän rajaan sijoitetun vavan hälytin hiljokseen piipitellä. Kohta piipitys kiihtyi ja vippa nousi. Pojat ehtivät ensimmäisenä vavalle ja kun tämä pullukka oli vihdoin perillä, siimaa juoksi edelleen tasaisesti avantoon.

Vastaiskun sai tehdä suoraan vastapalloon ja kala tarttui hyvin. Muutaman syöksyn perusteella se tuntui samalta n.3kg puikkarilta mitä muutkin sen päivänä saadut kalat. Vasta avannon alla se alkoi laittaa hanttiin siihen malliin, että pakko olla isompi. Kun naama tuli vihdoin avannolle, meinasi huuto päästä. Onhan hirvittävän kokoinen naama, varmaan kymppi! Vaan kalaa rei'ästä nostaessani se loppuikin aika äkkiä, sai kympin haaveet unohtaa. Mutta lihava se oli, tosi lihava!

Maton mutkassa digivaaka näytti 9,82kg ja 1,6kg matto vähennettynä jäi painoksi 8,2kg. Yli 8kg on kyllä 101cm pituiselle kalalle melkoisesti. Siihen oli pitkä ja aktiivinen kalapäivä mukava päättää ja suunnata volvon keula kohti kotia. Ja pitää vielä mainita, että Tuomas onnistui saamaan pari päivää tämän reissun jälkeen 10,12kg kalan, että kovia kalamiehiä tuolta Kokkolasta löytyy.







Tuomaksen muutama päivä myöhemmin saama kymppi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asiallinen kommentointi suotavaa...