Kyllä tuo kanootti tarjoaa uskomattomia elämyksiä, kun sillä pääsee etenemään aivan äänettömästi. Eräässä kanavan pohjukassa näkyi sonneja, joiden epäilimme karanneen laitumelta. Kirosimme jo Reijon kanssa näitä elikoita sorsapaikamme pilaamisesta, mutta lähestyessä huomasimme että hirvi siellä seisoo! Päätimme kokeilla kuinka lähelle se päästää melojat jotka alatuulen puolelta lähestyivät.
Noin sadan metrin päässä kanootti karahti kuiville ja eteneminen tyssäsi. Jäimme siihen sitten luontonäytelmää ihailemaan ja pian pusikosta porhalsi kaksi hirveä lisää. Siinä ne toisilleen öhkyivät ja kävelivät edes takaisin lammikossa. Yritin vastatuuleen öhkyä elukoille, mutta tuuli ei ääntä kantanut vaikka kiinnostuneina ne meitä tuijottivatkin. Taisi hirvisonneilla olla mölinästä päätellen kiima kovimmillaan.
Yli puolituntia jaksoimme näiden touhuja seurata, kunnes päätettiin jatkaa melomista. Heti seuraavan mutkan takaa hyppäsi sitten heinäsorsa kymmenen metrin päästä. Tilanne yllätti taas aivan täysin ja vasta kolmas paukku sorti sorsan alas. Hyvä niin, sillä liian lähellähän se olisi aiemmilla ollutkin.
Kaksi näistä oli sarvipäitä ja kolmas mahdollisesti lehmä.
Pahoittelen huonolaatuisia kuvia. Nämä on näpsitty puhelimella, kun oikea kamera unohtui kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Asiallinen kommentointi suotavaa...