Haukia haettiin vaan sorsa tuli.

Hauenkalastusta uusissa maisemissa, ei vain näyttänyt kovin lupaavalta paikalta. Tärppiäkään ei tullut. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä. Onneksi oli sentään haulikko veneessä, ja yksi heinäsorsa eräksi.

Eräelämyksiä kanootilla

Vaikka vesitilanne oli perin surkea kanoottimetsästystä ajatellen, päätimme käväistä Reijon kanssa pienen melontareissun sorsia etsiskelemässä. Välillä jouduttiin kanoottia vetämään perässä ja kantamaankin kuivimpien paikkojen yli.

Kyllä tuo kanootti tarjoaa uskomattomia elämyksiä, kun sillä pääsee etenemään aivan äänettömästi. Eräässä kanavan pohjukassa näkyi sonneja, joiden epäilimme karanneen laitumelta. Kirosimme jo Reijon kanssa näitä elikoita sorsapaikamme pilaamisesta, mutta lähestyessä huomasimme että hirvi siellä seisoo! Päätimme kokeilla kuinka lähelle se päästää melojat jotka alatuulen puolelta lähestyivät.

Noin sadan metrin päässä kanootti karahti kuiville ja eteneminen tyssäsi. Jäimme siihen sitten luontonäytelmää ihailemaan ja pian pusikosta porhalsi kaksi hirveä lisää. Siinä ne toisilleen öhkyivät ja kävelivät edes takaisin lammikossa. Yritin vastatuuleen öhkyä elukoille, mutta tuuli ei ääntä kantanut vaikka kiinnostuneina ne meitä tuijottivatkin. Taisi hirvisonneilla olla mölinästä päätellen kiima kovimmillaan.

Yli puolituntia jaksoimme näiden touhuja seurata, kunnes päätettiin jatkaa melomista. Heti seuraavan mutkan takaa hyppäsi sitten heinäsorsa kymmenen metrin päästä. Tilanne yllätti taas aivan täysin ja vasta kolmas paukku sorti sorsan alas. Hyvä niin, sillä liian lähellähän se olisi aiemmilla ollutkin.

Kaksi näistä oli sarvipäitä ja kolmas mahdollisesti lehmä.

Pahoittelen huonolaatuisia kuvia. Nämä on näpsitty puhelimella, kun oikea kamera unohtui kotiin.

Ranta kaukana Kipinässä

Koko kesän on melkein jokaisella kalastuskohteella ollut ongelmana veden vähyys ja kipinän koski ei ollut siinä suhteessa poikkeus. En muistakkaan milloin olisi ranta ollut Ii-joen kipinässä noin kaukana. Kalaa kuitenkin löytyi harvakseltaan ja ottiperhoina toimivat ne perinteiset. Parhaan kalan jallitti tällä reissulla Jari, kun 47cm taimen nappasi Jarin uittamaan larvaan. Se kala oli hieno punapilkullinen valiotaimen ehjine evineen.

Kotimatka piti ajella vielä maisemareittiä pudasjärvelta ylikiiminkiin ja sieltä tyrnävän läpi kotia kohti. Matkalla kävimme tutustumassa myös uuteen kalapaikkaan ylikiimingin tervalampeen. Siellä voisi joskus käydä kirreä kokeilemassa.