keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Jäillä

Uudenvuoden aattona päästiin Jarin kanssa enimmäisen kerran tälle talvelle ismetekalaan. Sää oli juuri soppeli täkyjen päivystykseen, kun keli oli nollan pinnassa ja aurinkokin yritti välillä paistella.

Useampia hauenpuikkareita kävi ylhäällä pitkin päivää, mutta mitään ilotulitusta ei kalastuspäivä tarjonnut. Ilatapäivän puolella sattui kuitenkin Jarin täkyyn päivän pelastaja 970g ahvenkörmy.
Sen kalan jälkeen pakattiin kamat ja lähdettiin kotiin valmistautumaan uudenvuoden juhlintaan.



lauantai 27. joulukuuta 2014

Projekti DeathStar

Uutta projektia talvi-illoille, eli Sage TCX 12,6' 7# vapa-aihio. Jenkeissä puhuvat tästä vavasta deathstarina. Tämä vapa-aihio on jo vanhaa mallia, eikä löydy enää myynnistä. Saksasta Rudi Hegeriltä satuin vielä saamaan aihion.

Kaikki hilkkeet on Reciä ja kahvat tein itse korkkirenkaista. Sagen vavoissa on mielestäni aina olleet kahvat vähän turhan paksut. No nyt voi tehdä sellaiset kuin haluaa(sattuu tuleen.)

Päivitän tämän otsakkeen alle, sitä mukaa kuin projekti etenee.



Kokeilin miten lanka muuttaa sävyään lakanalla. Oliivi prowrap, keskellä quacamole, oliivin ja vihreän sekoitus vuorokierroilla ja  oikealla silver shiner.

Koesidokset lakattuna ja voittaja selvillä, käytän molmpia vihreitä. Sen sijaan silver shiner muutti lakkauksen jälkeen värinsä aivan haalean harmaaksi, eli se meni heti hylkyyn.


Korkkirenkaan keskireijän porasin 14mm puuterällä ja hioin 15mm pyöreällä porakoneeseen kiinnitettävällä hiomapäällä.

Liimaukseen ja prässiin.



Yläkahvan mallailua.


Alakahvan versio1 liimauksessa.


Kahvat muotoonsa hiottuna. Alakahva ei vain miellyttänyt, eli se menee kokonaan uusiksi.


Kakkosversiosta tein vähän pidemmän, paksumman ja isommalla butilla.


Renkaan paikkojen mittomista.


Tämä aiheutti harmaita hiuksia. Ei pitäisi tulla yhtään rengasta tyvisektioon.



Taivutus testiä ennen renkaiden sitomista. Päätin jättää ne sagen ohjeen mukaisille paikoilleen, sillä poikkeudella, että alimman stripperin siirsin kolmos sektiolle.



Vaparenkaan jalkojen kärjet saivat viilaa, jotta lanka nousee nätisti päälle.



Renkaat kohdillaan sitomista vaille.



Tyvistripperi esikiinnitettynä kumirenksuilla. Koko 20 vaikka Sagen ohje käskee laittaa 16 numeron.  Sagella olivat merkinneet selän paikat tollaisilla valkoisilla maalimerkeillä. Aika sekeät selät niillä kohdin tuntuikin, kun sektion pätkiä pyörittelin.



Ei muuta kuin lankaa päälle.



2- sektion keskirenksu sidottuna. Tämänkin valkkasin heti tuplasti (RSG16) isomman mitä Sage suositteli, kiitos Ruodon poikinen!


Ennen lakkausta, jätin päätelangat pitkiksi, jotta pystyy kiristämään tarvittaessa, jos pääsevät löystymään. Katkaisin vasta juuri ennen lakkausta.



Eka pätkä lakattuna ja pyörimässä.



Ensin ohut kerros lakkaa.


Sitten toinen hieman paksumpi kerros.


Keskipätkät kuivumassa. Tuoreempi lakkaus pyörittimessä. Ensimmäistä lakkakerrosta pyöritin yön yli, viimeistelylakkausta vain n.2h, sillain ettei enää valu. Sitten kääntelin välillä aihiota käsin, vaikkei lakka enää mihinkään liikkunutkaa.


Kahvojen kelankiinnikkeen liimaus. Liimasin tälläkertaa yläkahvan ja kelankiinnikkeen ensin, vaikkei ehkä niin loogisin järjestys. Kahvojen alle laitoin purria ja kelankiinnikkeen liimasin super epoxyllä.


Teipillä pingotin kahvat pakettiin, jottei turpoava purriliima pääsisi niitä mihinkään liikuttamaan. Kelan laitoin kevyesti kiinni sen vuoksi, että yläkahvaan upotettu kelankiinnikke pysyy liimauksen aikana auki.

Vielä kärkipätkä sitomatta ja lakkaamatta, samoin kuin decalin kohta ja windinhecki kiinnittämättä.


Yläkahvan alaosa jäi hieman veltoksi. Oli pakko kokeilla narkkimenetelmää, jotta kahva kovuis.



Häpeän hetkiä taas apteekissa. Vaan ei auttanut, neulat ja ruiskut löytyi ja nyt on kahvat kovettuneet, Oli tosi tiukka puskea liimaa korkin alle, mutta kyllä auttoi.


Viimeinen osa lakkauksessa.



Tuollainen siitä tuli. Tässä piti riittää hommaa koko kevääksi, mutta toisin kävi. Hieman siinä näkyy ns. "käsityön leima," mutta kalavavaksi se kyllä kelpaa loistavasti.














perjantai 12. joulukuuta 2014

Parit speyperhot vielä illanpäälle



Grey heron, oikealla haikarahäkilällä.


Blue Charm harmaalla haikarahäkilällä.


Omaviritelmä


Syystitin antanut malli

torstai 11. joulukuuta 2014

Rääpyjoulukuun eräilyä

Onhan tämä taas ihme joulukuu ja ihan on ikävä kunnon lumitalvea. Kävimme kuitenenkin tänään Jarin kanssa pohjaongella pyytämässä madetta, kun jäätäkään ei ole. Noh, paskasta kelistä huolimatta huomenna syödään madepottuja.

1,5kg matikka

Tämä pääsi kasvamaan.


keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Talven teema

Tänä talvena tavoitteenani on opetella sitomaan klassisia spey- ja dee- perhoja. Homma alkoi materiaalien hankinnalla ja siinä kaverina oli Jamppa, jonka kanssa ostimme speykukonniskat puokkiin, joten kallis hintakaan niin kirpaissut. Sitten tietenkin tarvii erivärisiä sulkapareja levysiipiin ja speykoukkuja ym. rekvisiittaa. Perusvalikoima alkaa nyt oleen kasassa ja hieman oon päässyt jo reenailemaan levysiiven sitomista. Jotenkin tuo dee- siipi tuntuu ainakin näin alkuvaiheessa paljon omemmalta sitoa mitä koukunrunkoa nuoleva spey- siipi. Tässä ensimmäisiä harjoituskappaleita.


Dee- siipinen Blue Heron variant.



Oma viritelmä. Tällä värimaailmalla sidotulla sain penskana ensimmäisen meriloheni.


Dee- siipi naitettu oranssista ja mustasta hanhen hartia sulasta.


Skagit mist, dee- siivellä.


Purple King, spey- siivellä ja marabou häkilällä.




Acroyd





sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Selkosilla

Hieno viikonloppu kanalinnustuksen ja mökkeilyn merkeissä. Kelit olivat melko vaihtelevia kun perjantaina ja lauantaina varpaita kipristi kova pakkanen ja sunnuntaina yllätti rankka lumipyry. Lintuja näkyi erittäin hyvin varsinkin lauantaina ja moneen kertaan meinasi olla ensimmäisen metson kellistys taas lähellä. Ovat ne vaan niin pirun ovelia, että osaavat minut aina kiertää. Ainoa saalis tältä reissulta oli sunnuntai aamun ukkoteeri, jonka Antti pudotti pilkulla männyn latvasta.




Metson syyssoidin




Hirvihaukkuakin päästiin kuulemaan ja kohta koira toi viereisen suon laitaa tuplavasaporukan.


maanantai 29. syyskuuta 2014

Seisontahaukkua kokorahan edestä

Hirvijahti on alkanut tälle syksylle ja melkoisella rytinällä vieläpä. Ainakin mitä nylkyvajan orsia katselin. Tänään ensimmäisenä motitimme turkkikorven ja kauaa ei tarvinnut odotella kun Ani hirven löysikin. Seisontahaukku vakiintui heti löytöpaikalleen ja isä lähti naakimaan siihen ensimmäisenä. Lähelle kuulosti päässeenkin, mutta selvää ampumalinjaa ei ollut löytynyt. Kohta haukussa ollut naarashirvi sai käryn jahtimiehestä ja otti karkon.

Tässä vaiheessa lähdin gepsiä seuraten ajamaan tietä lähestyvää koiraa vastaan, jottei se jäisi tiellä auton alle. Onneksi karkko kääntyikin takaisin alueelle ja pysähtyi uudelleen haukkuun. Nyt oli minun vuoroni yrittää haukulle hiipimistä. Nyt tiedossa oli jo varmuudella, että haukussa on vain yksinäinen naaras ilman vasaa. Hiivin alatuulen puolelta niin liki kuin suinkin uskallin. Noin 50 metrin päässä tiheässä taimikossa hirvenhahmo näkyikin, mutta maasto oli niin ryteikköinen ettei ollut mitään mahdollisuutta yrittää.

Lähestyminenkään ei tuntunut enää mahdolliselta ja oli vain pakko jäädä nojailemaan männynrunkoon ja odottamaan, jos hirvi sattuisi erheen tekemään. Siinä saikin aitiopaikalta seurata nuoren koiran haukkutyöskentelyä ja miettiä sopivia ampumalinjoja. Lehmällä ei näyttänyt vaan olevan mikään kiire. Lähes 30 minuuttia kyykötin ojanpenkalla seuraten touhua viidenkymmenen metrin päässä, odottaen jotain tapahtuvan.

Lopulta isä soitti ja kysyi, että annetaanko kevyt karkko ylätuulesta? Sehän kyllä sopi minulle mainiosti, sillä jaloista alkoikin jo kadota tunto. Isä lähti naakimaan tuulen päältä ja hänkin pääsi aivan hollille. Sitten lehmän kärsivällisyys loppui ja pääsin puristamaan 30 metristä juoksevaan hirveen. Osuman  aiheuttama läiskäys kertoa, laukauksen olleen kohdallaan ja jännitysnäytelmä sai meidän kannalta onnistuneen päätöksen.
Päivän loppusaldo oli kolme hirveä. Ylipääläisillä kaksi ja kylänporukalla rakeesta yksi.


Tällä haukulla Ani sai kaikki sotketut farkut anteeksi. :D