Lakanaeväharreja ja ruskan värejä

Vaikka taimenen rauhoitus on päällä, voi harjusta kalastaa monilla koillismaan koskilla lokakuun loppuun saakka. Mekin kävimme Sampon ja Jussin kanssa vuoden viimeisen koskikalastusreissun lakanaeväharrit mielessä, niinkun Päätalo harjuksesta tutteeraa. Ensimmäisenä iltana keli oli kuulaan aurinkoinen ja harjus aivan raivokkaalla syönnillä. Illan aikana saimme Sampon kanssa useita kymmeniä harjuksia, mutta ei yhtään mitat täyttävää (35cm) vaikka moni liki sitä olikin.

Sampo sai kyllä yhden hienon sattumataimenen joka laskettin kuvan jälkeen takaisin kutupuuhiinsa. Sunnuntaina Sampo lähti ajelemaan takaisin Raahen ja minä jäin koskelle Jussia vonkailemaan. Isäntä saapuikin juuri ennen illan hämärtymistä ja ehdimme lyhyen, mutta sitäkin intensiivisemmän kalastussession aikana koukuttaa taas useita hienoja harreja. Parhaiten sunnuntai-iltana toimivat syvällä uitetut larvat, kun taas lauantaina harrit hakivat perhot ihan pinnasta.

Maanantain vastainen yö oli syksyn ensimmäinen oikea pakkasyö ja sen kyllä huomasi kodasta herätessä. Yöllä pakkenen oli forecan mukaan käynyt -7 asteessa. Kala oli kuitenkin taas kohtuullisella syönnillä, vaikkei ihan lauantain veroisesti, mutta hienoja hetkiä se silti tarjosi. Sinänsä eriskummallinen vuosi kun harjusreissulta palataan ilman mittakalaa, vaikka tapahtumia riitti todella paljon.

Tervastulilla tarkenee.

Syksyn merkkejä, kun metsähanhet ovat lähteneet kotirimmiltään.